Omenalajikkeiden kuvaukset

Ananasomena, II-?, Myöhäinen kesäomena.

Hedelmä keskikokoinen tai kookas, hieman litteänpyöreä. Väri kellanvihreä. Kaunis ja erittäin hyvänmakuinen hedelmä.

Antonovka Kamenitska , IV myöhäinen syys/talviomena

Päälajiketta aikaisemmin kypsyvä ja makeampi. Väriltään hedelmä on hyvin kehittyessään miltei sitruunan keltainen, aurinkoiselta puolelta keltaisenpunainen, meuhukas ja aromikas.

Brödtorpin syys, II (III), Syysomena.

Brödtorpin kartanon lajike, jota on viljelty 1920-luvulta lähtien. Hedelmä on kookas, kellanvalkoinen, päivänpuolelta vaaleanpunainen.Malto on kellanvalkeaa, kiinteää ja hienomakuista. Puu on kestävä tauteja vastaan ja on runsaasti ja säännöllisesti satoa antava.

Charlottenthal, III-IV, syysomena

Hedelmät kookkaita pyöreitä, päistään litistyneitä, vihertävän kellertävä väritys, jossa peiteväriä esiintyy punaisina juovina. Malto on kiinteää, maku raikkaan happoinen, jonkin verran makea. Aikaisin alkava säännöllinen ja runsas sato, joka pitää puun hillittykasvuisena.

Junost, V, Kesäomena.

Venäläinen risteytysjaloste. (Keltakaneli x Valkea kuulas) Moskovan hedelmäkoeasemalta v. 1938. Hyvä lajike Keski, - ja Pohjois-suomeen. Hedelmä on keskikokoista pienempi, keltainen ja pinnaltaan vahainen. Omenan malto on pehmeää ja mehevää sekä heikosti mausteista ja makeaa. Junost on erittäin ruvenkestävä.

Juuso, III, talviomena

MTT:n jaloste (Antonovka x Lobo), hyvänkokoinen, kellertävän pohjavärin peittää lähes kokonaan tummanpunainen peiteväri, miellyttävän happoinen, aromikas. Tulee myöhään satoikään, hyvärakenteinen, hillittykasvuinen.

Kirkniemen talvi, III, Talviomena.

Lajike on kotoisin Kirkniemen kartanosta Lohjalta, 1800-luvulta. Hedelmät ovat keskikokoisia, lievästi pitkänpyöreitä. Pohjaväriltään lajike on vaaleanvihreä jonka päällä on runsaasti punaista lähes koko hedelmän osalta. Lijike kypsyy vasta marraskuussa ja on silloin makeahko, lievähappoinen sekä aromikas.

Konsta, III, talviomena

Lajike on MTT:n risteytysjaloste Lobo x Antonovka. Lajike tuli myyntiin vuonna 1998. Hedelmä on kohtalaisen iso ja lähes kokonaan punainen, malto on kiinteänvalkoinen. Maku on kypsänä hieman hapan mutta myös aromikas. Säilyy lokakuun puolivälissä tapahtuvan kypsymisensä jälkeen noin kaksi kuukautta.

Lavia, IV, Myöhäinen kesäomena.

Lavia on lähtöisin Lavian kunnan kansakoulun pihalta 1800-luvulta. Hedelmä on keskikokoinen, lievästi litteänpyöreä ja väriltään useimmiten kokonaan kirkas tummanpunainen. Malto on hienorakenteista, tiivistä ja mehevää. Maku on makeanhappoista ja miellyttävää. Puu kestää hyvin tauteja ja on hyvärakenteinen.

Lepään liereä, IV, Talviomena.

Hinnonmäen koeasemalta n.1920 peräisin oleva lajike (Antonovka x Åkerö). Hedelmä kookas tai keskikokoinen, lieriömäinen. Hedelmä on yleensä pohjavärillinen, kypsänä hyvin vaalean keltainen. Maku mietohappoinen, lievästi Åkerö-mausteinen. Kypsä lokakuun puolivälissä ja säilyy jouluun. Aikais- ja runsassatoinen. Terve.

Linnan omena, III, Talvi/Syysomena

Kotimainen. lähtöisin Lohjalta. Hedelmä hyvin kookas, väriltään täysin punainen ja erittäin painava ja mehukas. Kypsyy lokakuussa ja säilyy jouluun. Maku paranee säilytyksen aikana. Ruvenkestävä.

Moskovan päärynäomena, IV, Syysomena.

Hedelmä on keskikokoinen, keltainen ja lievästi punaviiruinen. Maku on hieman viinihappoisen ryytimäinen. Hedelmien olisi hyvä antaa kypsyä puussa täysin kypsiksi jonka jälkeen niiden aromi on parhaimmillan. Kestävä ja terve lajike joka sopii myös savimaille.

Pekka II(III),syys

Suomalainen uutuuslajike (Lobo x Huvitus), jonka hedelmä on keskikokoinen ja paksukuorinen, väritys on tumman purppuranpunainen, lähes musta. Mallossa runsaasti punaväriä. Omena on hyvänmakuinen ja kaunis.

Pohjolan Ruusu, III, Myöhäinen syys

Kotoisin Iitistä, läheltä Mankalan koskea. Hedelmien koko vaihtelee ja ne ovat lähes kauttaaltaan punasinisen vahan peitossa. Malto on karkeahkoa ja murenee helposti. Maistuu hieman mausteiselta ja maku vaihtelee makean ja happamen välimaastossa.

Rupert, III, Kesä

Rupert on kehitetty Venäläistä alkuperää olevan omenan siemenestä Kanadassa. Hedelmät ovat Valkean Kuulaan tyyppisiä isokokoisia. Malto on mehukasta ja usein myös vaalean kuultavaa. Maultaan Rupert on makea, hieman viinihappoinen ja myöskin mausteinen. Säilyy noin kuukauden kypsymisensä jälkeen joka tapahtuu Elokuun lopulla.

Sariola, V, syys/Talviomena.

Lajike syntynyt Eräjärvellä Nisulan talossa 1900-luvun alkupuolella. Hedelmä on keskikokoa pienempi, litteänpyöreä. Hedelmän pohjaväri on keltainen jonka päällä on punaisia juovia. Malto on kovaa ja tiivistä. Maku on makean viinihappoinen ja hienoarominen. Puu kehittyy korkearakenteiseksi ja kestää hyvin pakkasta ja tauteja.

Sugisdessert, III, syys

Eestiläinen lajike (Antonovka x Wealthy) vuodelta 1946. Hedelmät keskikoisia tai suurempia. Kauniinkeltaista pohjaväriä peittää ruusunpunainen peiteväri. Kellanvalkea malto on mehukasta, aromattista ja raikashappoista. Poimittavissa syyskuussa ja säilyy marraskuulle asti.

Särsö, III (IV), Syysomena.

Ruotsalainen lajike, jonka hedelmä on keskikokoinen tai suuri. Muodoltaan hedelmä on litteänpyöreä. Siinä on oranssin värisiä pilkkuja tai viiruja. Malto on hienon happoinen, kiinteä ja vähän makea. Puu on ruvenkestävä ja muutenkin hyvin terve.

Tallinnan päärynäomena, III, Myöhäinen kesälajike.

Vanha eestiläinen lajike, joka on suomessa ollut viljelyksessä jo 100 vuotta. Hedelmä on keskikokoinen. Väriltään se on vaaleankeltainen, peiteväriltään runsaasti ruskehtavan punainen. Malto on tiivis ja hyvin mehukas. Maku on hieman päärynän makua muistuttava.

Tellisaare, III,Talvilajike

Tellisaare on jalostettu Etelä-eestissä vuosina 1920 - 1930. Hedelmät ovat litteänpyöreitä, nuorissa puissa suurempia ja vanhoissa keskikokoisia. Kuorta peittää vahakerros joka tekee siitä kiiltävän. Tellisaaren pohjaväri on vihertävänkeltainen ja sitä saattaa peittää punertava väri. Malto on vihertävänvaalea ja tiivis. Maku makean ja happaman sekoitus sekä hieman mausteinen. Sopii hyvin syötäväksi sellaisenaan tai talouskäyttöön. Hedelmät valmiita poimittaviksi syyskuun lopussa ja ovat käyttökelpoisia joulu - huhtikuun ajan. Hyvässä varastossa saattavat säilyä toukokuulle saakka. Puu on tiheäoksainen ja kasvaa voimakkaasti. Vaatii myöhemmin leikkausta ilmavaa latvusta varten. Aikainen satoikä ja runsas sato.

Valkealan syys, III (IV), Syysomena

Syntynyt Valkealan kartanossa saksalaisen omenan siemenestä. Hedelmä on suuri ja lieriömäinen. Pohjaväri on vihreänkeltainen ja siinä on selviä vaaleita korkkihuokosia. Peiteväri on himmeää punajuovaista. Omenat ovat heikosti happoisia ja makeita. Malto on karkeahkoa ja mehevää. Puu tulee aikaisin satoikään.

Viurilan ananas, II(III),myöhäinen kesä

Lähtöisin Viurilan kartanosta. Hedelmä on suuri tai keskikokoinen, lievästi litistynyt. Pohjavärinä on keltavihreä jota peittää viirumainen ja pistemäinen punainen. Runsassatoinen ja hyvin talvea kestävä lajike. Ulkonäkö on kaunis ja maku erittäin hyvä.

Wellington,I,syys/talvi

Risteytetty USA:ssa (Cortland x Crimson Beauty). Kasvatettu suomessa vuodesta 1958 lähtien. Kypsyy Elo-syyskuussa ja menestyy Etelä-suomessa.

Wealthy, II (III), Talviomena.

Lajike on syntynyt Minnesotassa 1860-luvulla marjaomenan siemenestä. Omenan koko on nuorissa puissa suuri ja vanhoissa pieni. Pohjaväri on vihreää ja sitä peittää joskus hyvinkin runsas loistavan punainen peiteväri. Malto on valkeaa, mureaa ja mehevää. Maku on viinihappoinen ja kypsänä miellyttävä. Sadoltaan Wealthy on erittäin hyvä.

Åkerö,II(III), talvi

Åkerö on vanha perusomena, lähtöisin Ruotsista. Hedelmä on usein lieriömäisen muotoinen ja kooltaan keskikokoinen. Pääväri on keltainen ja Punertavan peitevärin määrä vaihtelee. Malto on kovaa ja kiinteää. Maku on makea, hieman hapahko ja siinä on Åkerömainen aromi. Puu on satoikäinen vasta suhteellisen vanhana, puolikääpiöiville rungoille vartettuna aiemmin.