Mansikka

Lämpimiin kesämuistoihin lapsuudesta kuuluvat helteiset kesäpäivät, jolloin kerättiin ahomansikoita heinänkorsiin tai peltimukeihin. Näihin päiviin liittyvät myös muistot siitä, miltä mansikkamaito maistuu. Biodynaamisesti viljellyt mansikat palauttavat mieliin nämä lapsuuden makuelämykset.

Jalostettua puutarhamansikkaa alettiin viljellä euroopassa 1700-luvun lopulla. Siihen asti puutarhoissa oli kasvatettu ahomansikkaa ja sen luontaista lajitoveria, ukkomansikkaa. Vanhin mansiaknviljelyalue Suomessa on Uudenkaupungin ja Pyhämaan seutu, jossa jo vuonna1810 viljeltiin Abudance-lajiketta. Suomen kasvuolosuhteisiin soveltuvia jalostettuja mansikkalajikkeita on käytössä tällä hetkellä noin 15.

Mansikka täynnä C-vitamiinia

Päivittäinen C-vitamiinin tarpeemme on noin 60 mg. Jo 100 grammaa mansikoita riittää turvaamaan tämän, sillä mansikoissa on C-vitamiinia kaksi kertaa enemmän kuin appelsiinissa.

Nauti tuoreista mansikoista

Makeasta maustaan huolimatta mansikat eivät lihota. Ne sisältävät vain vähän energiaa, mutta sitäkin runsaammin suojaravintoaineita. Mansikoissa on myös pehmeää,suolistoa hivelevää kuitua, joka lisää kolesterolin poistumista elimistöstä. Mansikan luonnollisissa sokereissa on myös erittäin vähän sakkaroosia ja siksi mansikat soveltuvat hyvin diabeetikkojen ja muiden sokeriaineenvaihdunnan häiriöistä kärsivien ruokavalioon.

Vältä puolikypsiä

Mansikat sopivat usein myös allergisen henkilön ruokavalioon. Marja- ja hedelmäallergiaa aiheuttavat usein raa'at ja puolikypsiksi jääneet marjat ja hedelmät. Biodynaaminen viljelymenetelmä vahvistaa kypsymisvaiheessa tarvittavia lämpöprosesseja, jolloin mansikan kukkapohja kehittyy valmiiksi. Marjojen mehustaminen, pakastaminen ja rytminen soseuttaminen vähentävät myös allergiaa aiheuttavia tekijöitä