Koskisen tilalla tehdyt projektit

Johdanto

Biodynaamisen mansikanviljelyn kehittämishanke kokeilee ja kehittää ammattimaiseen tuotantoon soveltuvaa viljelytekniikkaa erilaisissa käytännön olosuhteissa. Eräs tavoite on välttää ravinteiden huuhtoutumista käyttämällä mansikan kasteluun katemuovin alle sijoitettavaa tihkuputkijärjestelmää. Se kohdentaa kasteluveden kasveille ja pienentää siten veden tarvetta noin yhteen neljäsosaan sadettimilla tehtävään päältäkasteluun verrattuna.

Ravinteiden hyväksikäyttöä tehostetaan ohjaamalla keväisiä sulamisvesiä ja valuvia hallantorjunta- ja kasteluvesiä keräilyaltaaseen ja käyttämällä niitä kasteluun. Maan rakennetta parannetaan etsimällä rivivälikasvi, jolla on runsas juurimassa mutta hillitty lehdistön kasvu , jolloin leikkaustarve vähenee. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä vähennetään koneellistamalla sekä rivivälikasvuston leikkuu että mansikan istutus.

Toimenpiteet Keskylän tilalla (KIRJALA)

Keväällä 1996 kaivettiin Nilsbynlahteen rajoittuvalle vesijättömaalle sulamis- ja valumavesien keräilyallas. Altaan pinta-ala on noin 1600 neliömetriä ja syvyys noin metri. Liejuisen maalajin vuoksi siitä ei saatu syvempää. Kaivuumassat levitettiin vesijättömaan alavimpiin kohtiin ja osin järviruokokasvustoon jonne ne maisemoituivat seuraavana kesänä. Mansikkalohkon ympärille kaivettiin keräilyojasto, jolla valuvat kastelu- ja hallasadetusvedet saadaan kerättyä talteen. Altaaseen laskevaan valtaojaan kaivettu laskeutumisallas estää kiintoaineksen kulkeutumisen keräilyaltaaseen. Keräilyallas on toiminut odotusten mukaisesti. Vesi on riittänyt hyvin noin kahden hehtaarin mansikkalohkon tarpeisiin ja pysynyt suolattomana meren läheisyydestä huolimatta. Kevään 1996 aikana tutkittiin markkinoilla olevat koneet joilla mansikan istutus voidaan tehdä valmiiksi muovilla katettuun penkkiin. Wolf ja Mas-merkkisissä laitteissa voima välittyy kannatuspyöriltä ketjun kautta vaihteistolle, joka pyörittää kauhapyörää. Teräväkärkinen kauha puhkaisee muoviin reiän ja pudottaa auetessaan istuttajan siihen laittaman taimen, ja tiivistepyörä painaa taimen maan sisään. Teknisen vertailun jälkeen valittiin paremmat säätöominaisuudet omaava Wolf-istutuskone, jonka Pitkäpellon puutarha hankki viljelijärenkaan käyttöön.

Mansikkamaan perustaminen aloitettiin kesäkuun alussa 1996. Lounaaseen viettävän lohkon maalaji on hiesusavi, joka muuttuu rinteen alavammassa osassa liejusaveksi. Rinteessä on korkeuseroa 150 metrin matkalla noin 10 metriä. Lohko oli ollut kesantona kesän 1995. Syksyllä levitettiin terässulattokuonakalkkia 10t/ha ja seuraavana keväänä masuunikuonakalkkia 8t/ha. Maan pH pyrittiin nostamaan 5.2:sta arvoon 6.5. Viljavuustutkimuksen ja kompostianalyysiin perustuen annettiin peruslannoitukseksi turvepitoista hevosenlantakompostia noin 200 kuutiota/ha ja luujauhoa 500 kg/ha, sekä hivenaineiden tasapainottamiseksi täydennyslannos ykköstä 450 kg/ha. Alue jyrsittiin kelajyrsimellä neljään kertaan, jolloin kuivahkon maan pintaan syntyi 20 cm paksu tasakuohkea muokkauskerros mansikkapenkkien tekoa varten.

Tihkukasteluputkiksi valittiin T-Tape TSX 508. Siinä on tihkukohtia 30 cm välein. Putken halkaisija on 16 mm. Vedenkulutus on 0.55 barin paineella 340 l/h sadalla metrillä. Putkea toimitetaan 2300 metrin keloissa. Kelan ansiosta sen käsittely asennusvaiheessa on helppoa. T-Tape on ainoa markkinoilla olevista tihkukasteluputkista, jota valmistaja suosittelee asennettavaksi maan alle. Maan alle sijoitukseen päädyttiin, koska koneella istutettaessa maan päälle sijoitetut tihkuputket helposti vahingoittuvat. Lisäksi kastelu maan päälle asennetuilla tihkuputkilla ohjaa juurikasvuston kasvua liiaksi pintakerroksiin. Sijoittamalla tihkuputki noin 15 cm syvyyteen pyritään hikevien maiden kapilaarista vedennousua vastaaviin olosuhteisiin. Putken asennusta varten muutettiin Huko-muovinlevityskoneen rakennetta. Koneeseen liitettiin putkikela ja tela, josta putki voidaan ohjata syöttövantaaseen. Syöttövantaalla voidaan säätää upotussyvyyttä. Tehtyjen muutosten jälkeen putken upotus ja muovin levitys pystyttiin tekemään samalla ajokerralla. Mansikkapenkin katemuovina käytettiin metrin levyistä ja 0.06 mm paksua Oy W.Rosenlewin valmistamaa ruskeaa uv-suojattua muovikalvoa. Penkin korkeudeksi tuli 10-15 cm ja riviväliksi 1.15-1.20 metriä. Vetokoneena käytettiin kevyttä MF 25-traktoria. Penkkiä syntyi 0.3 ha/päivä ja muovia kului 450 kg/ha. Rivit saatiin suoriksi merkkaamalla ne linjakepein, millä on myöhempien hoitotoimien kannalta suuri merkitys.

Kastelujärjestelmä saa vetensä traktoripumpun avulla kastelualtaasta. Pumpulta vesi johdetaan hiekkasuodattimen ja lamellisuodattimen läpi. Pintavesiä käytettäessä kunnollinen suodatus on välttämätön tihkuputken toimivuuden kannalta. Kastelu tihkuputkijärjestelmän avulla tulisi tehdä usein ja pienillä vesimäärillä, helteisenä aikana useita kertoja viikossa. Järjestelmä näyttää toimivan parhaiten ylläpidettäessä maassa olevaa kosteutta, kuivumaan päässeen maan kastelu on hidasta. Oikean kastelurytmin löytämiseksi maan kosteutta on seurattava koko juuristokerroksen syvyydeltä. Kastelu on helposti automatisoitavissa ohjelmoitavin magneettiventtiilein. Silloin paine on kehitettävä sähköpumpulla tai käytettävä vesijohtoverkoston vettä.

Taimia istutettiin sekä käsin että koneella. Tottuneet istuttajat istuttavat käsin 100-150 tainta tunnissa8sisältää taimien siirron ja jakamisen). Istutuskoneella tulokseksi saatiin 1500 tainta tunnissa kahden hengen työpanoksena. Istutuskonetta vedettiin MF 25-traktorilla ja yksi henkilö asetti taimia syöttöpyörän kauhoihin. Istutuskone pystyi pitämään istutussyvyyden oikeana. Kuivahkoon maahan tehdyillä penkeillä koneen tiivistyspyörät aiheuttivat muovin löystymistä. Ongelma saatiin kuriin lisäämällä istutussyvyyttä ja keventämällä tiivistyspyöriä. Sateisella ilmalla ja märällä maalla istutuskoneen kannatuspyöriin kertyvä multa heikensi sen toimintaa. Rakentamalla kaksitasoinen taimiteline koneeseen saatiin mahtumaan 100 tainta yhdellä täytöllä. Taimet istutettiin yksittäisriviin noin 30 000 kpl/ha. Lajikkeet olivat Bounty, Honeoye ja Hiku. Taimet oli kasvatettu itse Metsätyllilän/MTT Laukkaan toimittamista mikrolisätyistä emotaimista.

Riviväleihin annettiin muodostua luontaisesta siemenestä lisääntyvä alsikeapilakasvusto ja osaan kylvettiin piharatamoa. Seuraavilla lohkoilla tullaa kokeilemaan lampaannataa ja punanataa. Mansikan rivivälikasvuston leikkausta varten hankittiin traktorikäyttöinen Huko-rivivälileikkuri. Laite sovitettiin MF 25.traktorin etunostolaitteeseen. Leikkuri saa käyttövoimansa traktoriin hydrauliikasta. Paremman työtehon saavuttamiseksi voiman ulosottoakselille asennettiin lisäpumppu ja öljyn kuumenemisen estämiseksi lisähydrauliöljysäiliö. Traktorileikkuriin jouduttiin tekemään uudet rivinsuojukset, koska alkuperäiset eivät myötäilleet tarpeeksi mansikkapenkkiä eivätkä estäneet ruohosilppua lentämästä mansikkakasvustoon. Traktorileikkurin työteho on 3000 neliömetriä tunnissa. Aiemmin käytetyllä työnnettävällä Klippo-leikkurilla saatiin hoidettua 400 neliömetriä tunnissa.

Toimenpiteet pitkäpellon puutarhassa (KARJALOHJA)

Mansikkamaan perustaminen oli aloitettu jo ennen kehittämishankkeen alkua. Maa oli ollut kaksi vuotta viherlannoituksella ja se oli kalkittu noin 17 t/ha terässulatto- ja masuunikuonakalkin seoksella. Lisäksi viherlannoituskasvusto lannoitettiin virtsalla kesällä 1995. Pelto kynnettiin kesäkuussa 1996 ja lannoitettiin hevosenlanta-turvekuivikekompostilla noin 100 kuutiometriä/ha. Pelto jyrsittiin kolmeen kertaan minkä jälkeen levitettiin muovi ja tihkuputki samalla muunnetulla koneella kuin Keskylän tilalla.

Riviväliksi tuli 1.4-1.45 m ja mansikoita istutettiin yksittäisriviin noin 22 000 tainta/ha. Riviväleihin kylvettiin ennen istutusta timotei-puna-apilaseos. Pitkäpellon puutarhassa rivivälit hoidetaan ajettavalla ruohonleikkurilla ja riviväli on sen vuoksi suurempi kuin Keskylän tilalla. Märät säät ja koneen pyöriin tarttuva savi vaikeuttivat istutustyötä ja osa istutuksista siirtyi kevääseen 1997. Ongelmana oli myös muovin irtoaminen koneella istutettaessa, koska savisella maalla muokkauskerros ei ollut kolminkertaisen jyrsimisen jälkeen vieläkään tarpeeksi kuohkea. Tihkukastelujärjestelmä rakennettiin kunnallisen vesijohtoverkon varaan, joten suodattimia ei tarvittu. Muutoin asennus tapahtui kuten Keskylän tilalla.